Cloud9 IDE - Your Code Anywhere, Anytime

Piti alkaa tehdä Node.js koodia ja törmäsin tähän pilvipohjaiseen IDE:een mitä ilmeisesti Node.js- yhteisössä käytetään aika paljon, vaikka tämä ei ole mitenkään Node.js:ään rajoittunut.

Node.js-koodia voi tehdä mm. Microsoftin Visual Studiolla, missä teen varmaan sitten varsinaisen tuotantoversion koodista. Mutta alkuunpääsemisessä Cloud9 on verraton - voin Chromebookillani koodata kotona samaa koodia kuin töissä käyttämässäni Windows PC:ssä.

Esimerkiksi koodasin aamukahvilla kotona samalla kun luin Node.js kirjaa.

Kysymyksestä "Windows-maailma vai Cloud-maailma?" ideaan tehdä sulautettua koodia HTML5:lla ja Javascriptillä

Perinteistä Windows desktop-koodia viime aikoina vääntäneenä olen käyttänyt tekniikoita kuten C#, .NET, Windows Communication Foundation ja Windows Presentation Foundation. Toisella silmällä olen tietysti seurannut mainstream webbi-tekniikoita kuten HTML5 + Javascript. Microsoft yrittää Azuren avulla siirtyä Windows-maailmasta Cloud-maailmaan. Pilvi-koodia kirjoitetaan tosin sielläkin usein C#:lla yms. Windows-tekniikoilla.

Törmäsin nyt työssä päinvastaiseen ideaan eli siihen että desktop-sovellus tehtäisiin webbitekniikoilla. Eikä siis pelkästään thin clientia vaan ihan koko sovellus. Jopa sulautettuja järjestelmiä toteutetaan webbi-tekniikoilla.

Tekniikka on nimeltään Node.js. Ideana on, että webbiserveri (Node.js serveri) on tehty tavalla, joka mahdollistaa nopeat vasteajat. Sekä client että server-pään koodi toteutetaan Javascriptillä. Server-pään koodin tekoa tukee laaja Node.js kirjasto.

Mm. kotimainen Reaktor Innovations suosittelee tätä tekniikkaa sulautettujen järjestelmien tekoon. Eli tietokoneen sisälläkin desktop-sovellus voidaan jakaa browser-pohjaiseen clientiin ja http serveriin ja kommunikointi tukeutuu siis koneen sisällä tcp/ip:llä.

Tässä mainio tutoriaali aiheesta http://www.nodebeginner.org/.

Niin ja miksi haluan käyttää Node.js:ää. Juttu lähti siitä, että haluttiin tehdä käyttöliittymä- ja I/O-intensiivinen pikkusovellus Embedded Linuxilla, koska Windows tuntui liian raskaalta ko. käyttöön. Heräsi kysymys miten Linux-puolelle tehdään käyttöliittymiä. Moni suositteli meille QT:tä mutta hylkäsimme sen, koska ajattelimme että se on ehkä hiukan vanhaa maailmaa. 

Jäljelle jäi HTML5 ja sitten aloimme ihmetelle, miten I/O ja muu tehdään HTML5-maailmassa. Päädyimme Node.js:ään.

Firefox ja Chrome alustoina: Firefox-sovellukset Androidilla

Mozillan ja Googlen web teknologioissa/strategioissa on näemmä paljon synergiaa.

Google näkee Chromen alustana jonka päälle voi rakentaa monenlaisia web sovelluksia. Puhtaimmillaan Chrome-alusta on Chromebookissa, jossa ei itse asiassa voi ajaa muuta kuin web sovelluksia. Mutta Chrome-alustan voi tuoda myös PC:lle lataamalla uusimman version Chrome-browserista. Chrome-sovellukset näkyvät samanlaisina "first class citizeneinä" start-valikossa kuin muutkin sovellukset, eivätkä vain bookmarkeina web sivuihin. Tulevaisuudessa Chrome-alustan voi tuoda muihinkin käyttöjärjestelmiin.

Firefoxin strategia näyttää suhteellisen samanlaiselta. Puhtaimmillaan Firefox-alusta on Firefox OS:ssä missä kaikki sovellukset ovat web sovelluksia. Mutta alustan saa myös PC:lle. (En tosin ole kokeillut.) Nyt Androidilla voi ajaa Firefox web sovelluksia ja ne näyttävät aivan normaaleilta Android-sovelluksilta. Web sovellukset olivat aikaisemmin vain eräänlaisia bookmarkkeja jotka näkyivät kyllä Androidin home screenillä mutta ei app drawerilla.

Jotta ominaisuuden saa käyttöön on ladattava Firefox-browserin beeta-versio ja käytettävä Firefox Marketplaceä sovellusten lataamiseen valitsemalla Firefoxissa Tools-->Apps.

Sovellus-kehittäjä tekee siis web-sovelluksen vain kerran alusta-riippumattomasti - sovellus toimii kuitenkin Androidilla käytännössä kuin mikä tahansa Android-sovellus.

Windowsin hinta laskee tuntuvasti - kiitos Googlelle ja Applelle

Alimman hintaluokan PC:eiden esiasennettujen Windows-käyttöjärjestelmien hinnat laskevat tuntuvasti. Ilmeisesti Microsoft yrittää näillä toimilla hidastaa Chromebookin voittokulkua.

Manufacturers will be charged $15 to license Windows 8.1 and preinstall it on devices that retail for less than $250, instead of the usual fee of $50, said the people, who asked not to be named because the details aren’t public. The discount will apply to any products that meet the price limit, with no restrictions on the size or type of device, the people said.

Microsofthan onnistui muutama vuosi sitten vastaavilla toimilla pysäyttämään Linuxin etenemisen Netbook-markkinoilla. Onnistuuko se tällä kertaa pysäyttämään Chromebookin jää nähtäväksi.

Kyn yrityksen sovellukset ovat webbipohjaisia, on helppo siirtyä halvempiin päätelaitteisiin

Suurehko australialainen ruoka-ketju siirtyy 85%:sti Chromebookiin.

Yrityksen varastonhallinta ja muu keskeinen operatiivinen IT perustuu webbipohjaisiin sovelluksiin ja siirtyminen on näin mahdollista. Säästöä syntyy.

Microsoft/Nokian romahdus: Microsoft/Nokia valitsee halpapuhelimiin Androidin

Symbian ja Windows eivät siis kumpikaan kyenneet vastaamaan Androidin ja iPhonen haasteeseen vaan Microsoft/Nokia on valitsemassa halpapuhelimiinsa Android-käyttöjärjestelmän. Syy lienee se, että Windows-alustalle ei yksinkertaisesti saatu tehtyä tarpeeksi halpoja älypyhelimia.

Nokian Android tullee olemaan samantyyppinen kuin Amazonin Android - siitä puuttuu esimerkiksi Googlen sovelluskauppa. Googlen sovelluksia on korvattu Microsoftin/Nokian sovelluksilla: Google Maps on korvattu Nokian Herellä. Mielenkiintoista on nähdä mikä browseri laitteessa on. Tuskin siihen Internet Exploreria on ehditty saamaan portattua.

On mielenkiintoista nähdä onko tämä ensimmäisiä askelia sillä tiellä, että Microsoft tulee hiljalleen luopumaan omasta käyttöjärjestelmästään ja keskittymään sovellus- ja palvelu-businekseen.

Firma lähtee romahduksen kautta ehkä vielä uuteen nousuun.

ChromeOS - kenen etu?

Kannattaa lukea tämä. Juttu kertoo siitä miten Google toimii ChromeOS-laitevalmistajien kanssa. 

Laitevalmistajat eivät saa edes valita laitteen konfiguraatioita tai edes hintaa itse. Toisaalta eivät ne myöskään joudu maksamaan käyttöjärjestelmästä tai softan päivityksistä tai virustorjunnasta  Googlelle.

Mielenkiintoista on myös pohdiskelu siitä miten Microsoft voisi kilpailla Googlen kanssa tehokkaastikin Chrome- ja ChromeOS-alustallakin. Kunhan nyt Microsoft siirtyy aidoksi web apps-taloksi ja lopettaa Windows-systeemien tekohengittämiseen keskittymisen.

Though the best experiences on Chrome OS are from Google, that can change in the future. The threat comes surprisingly from Microsoft and their new CEO’s possible future plans. What if Microsoft started doubling down on web apps for their Office suite? Sure, they are lambasted for being overly complicated, but regular people still have a brand awareness of it. They have more than likely used it at one point in their life, be it school or work. If the Windows maker were to put an on par Office experience on the web, Google Drive will have some serious competition.

Google suosii uskoakseni ChromeOS:ää Androidin sijasta, mutta ChromeOS on ilmeisesti varsin edullinen myös laitevalmistajille. Päätellen siitä miten innolla laitevalmistajat tukevat ChromeOS:ää nyt kun ChromeOS-myynti on lähtenyt nousuun.